Näytä tämä sivu koko ikkunassa

Fiat 127 T
eli tarina siitä mitä tapahtuu kun suuruudenhullu rakentelija saa käsiinsä maailmaa nähneen pikkuauton raadon.


Edellinen osa

1.5-litraista moottoria kasataan, eikä vaihdelaatikkokaan ole edistynyt johtuen koneistusmahdollisuuksien ja ajan puutteesta. On siis paikallaan parannella hiukan nykyistä kokoonpanoa ennen kesän ajoja.

Turhan pitkäksikin venähtäneeseen rupeamaan kuului öljyletkujen päivittäminen kunnollisiin, öljynjäähdyttimen asennus, öljypohjan loiskelevyt ja säädettävän nokkapyörän asennus. Venttiilit tuli myös säädettyä ja tärkeimpänä parannuksena siirtyminen kärjettömään virranjakajaan. Vesipumppu muutetaan sähköiseksi.

Turbo tarkistettiin ja todettiin hyväkuntoiseksi.


Kuvat 74, 75 ja 76. Löytö vaihdelaatikosta, ja hyvin palvellut turbo.


Kuvat 77 ja 78. Nokkahihnapyörä ja öljyletkut.

Tilanahtaus paheni jakajan ympäristössä entisestään kun sinne sullottiin nyt öljynjäähdytin letkuineen. Olisi ehkä pitänyt tehdä uusi jakaja nokka-akselin päähän asennettavasta mallista, mutta se olisi vaatinut nokka-akselin vaihdon erityyppiseksi. Ennakonsäätö jakajaa pyörittämällä ei onnistu moottorin käydessä koska nokkahihna on tiellä.


Kuvat 79, 80 ja 81. Uusi öljynkierto. Öljynjäähdytin sijaitsee syylärin vieressä.

Nokka-akselin ajoittaminen oli hieman ongelmallista koska astelevyä ei saatu sopimaan kampiakselin päätyyn. Homma saatiin kuitenkin välttävästi tehtyä ja heittokellolle valmistettiin teline ja neula joka mittaa suoraan paininkupin päältä. Nokan ajoitus onkin ollut tähän mennessä epäselvä.


Kuvat 82 ja 83. Nokan ajoitusta.


Kuva 84.

Seuraava osa

Takaisin Fiat 127 t -pääsivulle