Auton saatua oikeat iskarinsa se alkoi näyttää jo huomattavasti menevämmältä (kuvat 29a ja 29b). Kuvassa auton alusta on säädetty yläasentoon. Takapäätä pitää vielä madaltaa pari senttiä jotta teini-etunoja saadaan pois. Iskarien jäykkyyssäätö näyttää ainakin kulmista painelemalla toimivan hyvin - löysimmälläkin säädöillä tää alusta on kova!
Jarrut tuli kasailtua ja pyöränkotelot massailtua vielä kertaalleen (kuvat 30a ja 30b). Vielä nesteet säiliöön ja jarrujen ilmaus. Jarruissa ei tingitä – vain uudet osat kelpaavat etenkin kun Fiatin osat ovat halpoja.
Auton sisustan yleisilmettä kohentavat alumiinilistat keskikonsolin päällä sekä ovissa. Kuvassa 31 näkyy ensinmainitut asennettuina autoon. Alkuvaiheessa autossa käytetään Ritmon istuimia (kuva 32), joita tietysti piti hiukan modifioida sopiakseen Seiskan penkkikiskoihin. Nämä penkit ovat uskomattoman leveät kun ottaa huomioon Seiskan ohjaamon leveyden, kapeathan ne alkuperäiset jakkarat olivatkin. Nämä ovat varsin mukavat istua, ja nistatuetkin on :-).
Uusien istuimien ja alumiinisen vaihdekepin nupin kera ohjaamo alkaa näyttää jo varsin kutsuvalta (kuvat 33a ja 33b). Kuvassa 33b näkyy kojelaudan alla vasemmalla yhdessä ryypyn nupin kera myös sähköisen takaluukun lukon nappi. Ko. laite tehtiin itse Corollan startin solenoidista. On tarpeen koska luukun saisi muuten auki vain avaimella, mikä on kiusallista auton ollessa käynnissä ja avaimet virtalukossa.
Turbon hukkaporttia varten tehtiin pakopesä joka käyttää Fiat TC:n pakoventtiiliä ja Volvon ohjuria (kuva 34a). Painekalvo tehtiin vanhasta bensapumpun kalvosta koteloineen (kuva 34b). Systeemiin tulee vielä jousi säädettävällä aluslevyllä jolla ahtopaine saadaan aseteltua.
Katsastusmiehen kannan 1500-kuutioista konetta kohtaan ollessa yhä epäselvä päätettiin autossa tällä hetkellä oleva 1100:nen varustaa kuparisella 2mm kansi"pahvilla" kestävyyden parantamiseksi. Tarkoitusta varten moottorista purettiin kansi irti (kuva 35). Kun tiiviste saadaan tehtyä, on valmiit osat varsin äkkiä koottu takaisin konetilaan.
