Ensimmäisenä tehtävänä kojetaulun kiinnityksen ja sovittamisen jälkeen oli kaikkien terävien kulmien ja kohoumien pyöristys. Tämän mallisen Ritmon kojetaulua ei ole alunperin päällystetty mitenkään, vaan se on muovipintainen. Tämä teki urakasta hieman pienitöisemmän, koska ei tarvinnut repiä ensin edellistä pintamateriaalia pois.

Koska kojetaulu on koottu niiteillä ja suuri osa kojetaulun sisällä sijaitsevista osista on kiinnitetty samalla tavoin (muunmuassa lämmityslaitteen kanavia), seuraavana urakkana oli kojetaulun kittaaminen muovikitillä niitinkantojen piilottamiseksi. Kittaaminen piti tehdä melko laajalle alueelle jotta piilotettujen kantojen kohtaan ei muodostuisi silmin havaittavaa kohoumaa.

Luonnollisesti kittaamisen jälkeen pinta hiottiin kokonaan, myös kittaamattomilta alueilta, jotta liima kiinnittyisi paremmin. Tämän jälkeen pinnalle liimattiin ohut kerros pehmeää solumuovia, joka antaa anteeksi pienet epätasaisuudet ja tekee pinnasta pehmeän. Ne kohdat, joihin päällystemateriaali kiinnittyy (kuopat, ym) jätettiin muovittamatta koska solumuovi heikentää varsinaisen päällystemateriaalin pysyvyyttä pohjamateriaalissa. Tietysti nämä solumuovin saumakohdat piti hiomalla saada sellaiseksi, että mitään epätasaisuutta tähän kohtaan ei tule.

Sitten itse päällystysurakkaan. Kuten aiemmin mainittiin, päällystysmateriaalina käytetään mustaa keinonahkaa, jolla myös ovien ja katon verhoilu tehdään. Nahkalaadun täytyy olla pehmeää ja venyvää (myös muunlaatuista nahkaa on olemassa). Se pehmenee lämmetessään, jolloin sitä voi muotoilla kuumailmapuhallinta käyttäen asennusvaiheessa. Näin saadaan päällystettyä melko monimutkaisiakin pintoja, vaikka aivan mahdottomuuksiin tämäkään materiaali ei veny. Lisäksi liiaksi lämmittämällä materiaalin saa helposti sulamaan, joten varovaisuus lämmittämisessä on valttia.

Nahka - kuten solumuovikin - kiinnitettiin Bostik-kontaktiliimalla. Tässä tapauksessa kojetaulun muoto oli todella monimutkainen joten päällystyksen onnistuneisuudesta ei ollut mitään takeita. Päällystys aloitettiin kojetaulun oikeanpuoleiselta reunalta, siten että mittaristoa kohti mentäessä päällyste jätettiin hiukan löysälle siltä linjalta, missä mittariston kohouma sijaitsee. Koska nahka venyy pääosin vain toiseen suuntaan (poikkisuunnassa pohjana toimivan kankaan suuntaan nähden), päällyste asetettiin niin että paras venyvyys on auton suuntaan nähden poikittain.

Vaikein osa oli luonnollisesti mittariston kohta. Tähän jouduttiinkin tekemään pari saumakohtaa, tosin mittariston alapuolelle. Lopputulokseen olen varsin tyytyväinen, varsinkin kun ottaa huomioon että en ole mikään autoverhoilija ammatiltani. Muut sisustuksen osat ovatkin sitten helpompia, koska ne eivät sisällä yhtä jyrkkiä taitoksia.

Lopuksi kojetaulun päälle kiinnitettiin ahto- ja öljynpainemittarit (jotka valaistaan kahdella, vihreällä, kirkkaalla valodiodilla).

Editoitu 16.1.2003