Perinteisen LP-levysoittimen esivahvistin ja RIAA-korjain on luontevinta toteuttaa putkilla. Tällä sivulla kuvattu kapistus sopii käytettäväksi sekä MC- että MM-tyyppisten rasioiden kanssa, joskin ensinmainittu saattaa vaatia vahvistuksen lisäämistä, jos pääte on epäherkkä.
Itse vahvistinosa osittain perustuu valmiiseen designiin, alkuperäinen suunnitelma löytyy täältä. Siihen on tehty muutoksia, muunmuassa etuasteessa käytettävät putket ovat eri tyyppiset. Lisäksi teholähde on omaa käsialaa.
Dokumentaatio laitteen rakentamiseksi löytyy tältä sivulta.
Lienee siis tarpeen varoittaa suurista jännitteistä, joilla putkivahvistimet toimivat.
Äärimmäinen varovaisuus on tarpeen, sillä tämäntyyppinen sähkö oikeasti puree!
En ota vastuuta, jos joku tappaa itsensä tällä.
Vahvistin koostuu kahdesta tuplatriodista per kanava. Katso kytkentäkaaviota (PDF sivun alalaidassa). Putken V2 ensimmäinen triodi toimii esivahvistimena. Sen jälkeen seuraa itse RIAA-korjain, joka muodostuu passiivikomponenteista. Korjaimessa pienentynyttä signaalitasoa vahvistetaan V2:n toisella triodilla, minkä jälkeen signaali matkaa balanssinsäätötrimmerin jälkeen kaskodikytketylle pääteasteelle. Tällaisella pääteasteella on hyvin matala antoimpedanssi joten se sopii hyvin esivahvistimen pääteasteeksi. Kukin vahvistinaste on varustettu suhteellisen voimakkaalla paikallisella takaisinkytkennällä, joten säröarvot pysyvät pieninä ja putkien yksilöominaisuudet vaikuttavat mahdollisimman vähän vahvistukseen.
Itse vahvistin valmistettiin putkivahvistimelle tyypilliseen tapaan suoraan kantoihin johdottamalla, joskin piirilevykuva saattaa olla tulossa jos jaksan moisen piirtää. Suoraan kytkemälläkin saa hyvää laatua aikaan kunhan on tarkkana. Vahvistin rungoitetaan koteloon pelkästään tuloliitinten rungoista. Koska hehkuvirtapiiri on teholähteen kautta yhteydessä anodijännitelähteen maahan, sitä ei rungoitettu enää vahvistimen päässä. Putkikohtaiset maadoitukset hoidettiin putkenkantojen omiin maaholkkeihin juottamalla. Katso maadoituskuvaa alla.
Maa on merkitty paksulla mustalla värillä, signaalitie punaisella, ja anodijännite sinisellä. Sisäkuva laitteesta on alla. Vaikka ensivaikutelma saattaa olla sekava, signaali ja maa kulkevat tiukasti samaa reittiä, ja kuhunkin putkeen liittyvät komponentit on sijoitettu itse putken läheisyyteen.
Teholähteen osien sijoittelu piirilevyille riippuu muunmuassa koteloinnista. Tässä laitteessa sijoitettiin anodi- ja hehkuvirtalähteet omille piirilevyilleen.
Mikäli teholähteen rakentamiseen on käytettävissä muuntaja, jossa on galvaanisesti erotetut käämit
anodijännitteelle ja hehkulle, voidaan hehkuvirtapiirin maa liittää anodivirtapiirin maahan itse vahvistimessa.
Maalenkin syntymisen estämiseksi nämä saa yhdistää vain yhdestä paikasta.