Johdantoa
Uuden autotallin rakentamisen yhteydessä päätin aloittaa projektin jossa saisin yhdistää molemmat harrasteeni, autot ja elektroniikan. Oma tehonmittauspenkki on ajatuksena kiehtonut jo pitkään, ja elektroniikkaharrastajalle luontevalta tuntui nimenomaan pyörrevirtajarruun perustuva rakenne. Tällainen jarru tarjoaa lisäksi ylivoimaiset säätömahdollisuudet, ja monet markkinoiden parhaista dynoista onkin varustettu nimenomaan sähköjarrulla. Sellaisessa ei ole muita kuluvia osia kuin laakerit, se ei tarvitse jäähdytysnesteitä ja jarruvoima on helposti säädettävissä.
Sivun alalaitaan olen koonnut muutamia projektin kannalta hyödyllisiä linkkejä.
Jarru
Pitkän etsimisen jälkeen sain hankittua jarruksi bussista peräisin olevan Telma-merkkisen hidastimen. Näitä on pääasiassa vain uudemmissa busseissa, kardaaniin kiinnitettynä avustamassa auton varsinaisia jarruja. Kuitenkin automaatti- tai puoliautomaattivaihteisista autoista näitä voi löytää vanhemmistakin linjureista.
Jarrun detaljit ja kunnostuskertomus on nyt tällä sivulla.Dynopenkin rakenne
Aluksi ajattelin koota dynon yhdestä hidastimesta ja käyttää alennusvaihteena auton vaihdelaatikkoa jolla kierrosluku sovitetaan hidastimelle sopivaksi (max. 4000 RPM). Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat projektin edetessä...
Alkuperäinen kaavailu dynon rakenteesta.
Karkea periaatepiirros alla näyttää uusiksi suunnitellun moottoridynon perusrakenteen. Aikaisemmista suunnitelmista poiketen jarrumurikoita käytetään kaksi ja näiden väliin tulee alennusvaihde. Näin on mahdollista käyttää aihiona voimansiirrolle vanhaa kardaaniauton taka-akselia, ja tällä tapaa riittävän kestävän alennusvaihteen hankinnassa ei tarvitse paljon päätä vaivata.
Alennusvaihteesta löydät juttua täältä.Hidastimet sekä alennusvaihde kiinnitetään sisempään kehikkoon, joka laakeroidaan laitteen runkoon (ulompaan kehikkoon) molemmista päistään. Sisäkehikko olisi muuten vapaa pyörimään ellei sitä tuettaisi tässä suunnassa varrella, johon kiinnitetään voima-anturi. Näin mitataan sisempää kehikkoa kääntämään pyrkivä voima, josta moottorin vääntömomentti sitten voidaan laskea. Testattava moottori kiinnitetään laitteen runkoon.
Merkittävänä etuna tällaisesta rakenteesta saadaan se että sisempi kehikko on luontaisesti tasapainossa laakerointinsa suhteen eli voima-anturiin ei lepotilassa kohdistu voimia joita pitäisi erikseen tasapainottaa pois. Lisäksi myös alennusvaihteen tehohäviö tulee huomioonotetuksi momentinmittauksessa, jolloin sitä ei tarvitse approksimoida epämääräisillä ja epätarkoilla kaavoilla tai korjauskertoimilla.
Karkea piirros dynon rakenteesta.
Edellämainittu suunnitelma tietysti kaipasi tuekseen tietysti toisenkin hidastimen. Saamieni vihjeiden avulla löysin Lahden läheltä purkamon, josta sain hankittua vielä muutaman hidastimen lisää.
Toisen jarrun kunnostuskertomus on tällä sivulla.Samalla moottoridynon tehokapasiteetti tietysti tuplaantui, mistä ei tietenkään ainakaan haittaa ole.
